Muutoksella on valtava voima. Valo vetää puoleensa.
Tutkin luontoa taskut täynnä lapsenomaista iloa ja uteliaisuutta, keppejä ja kiviä.

On hauskaa jakaa tätä löytämisen riemua, jota luonnossa kulkiessa koen. Dokumentoin maisemia seikkailujeni varrelta. Ihailen vanhoja kuvitettuja kasvioita ja luonto-oppaita.
Talvella, luonnon vehreyden levätessä, herää päässäni oma paratiisi, josta löydän rauhaa ja uusia ilonaiheita. Talletan teoksiini näkyjä unista ja unelmista.
Maalaan muistaakseni. Mennyttä ja tulevaa, vaikea sanoa kumpaa; aika kulkee sykleissä. Mielessäni pyörii luonnonmaisemia, jotka toimivat lohduttavina turvapaikkoina hädän keskellä.
Minua kiehtoo mielen ja Äitimaan välinen yhteys. Ihmisenä kaipaan takas luontoon.